Monet kissojen ja koirien omistajat huomaavat lattialle ilmestyvät karvatuput ja seinien vierille kerääntyvät irtokarvat. Imurin varressa pitäisi olla päivittäin, jos roskat lattialla kiusaavat. Olisiko itsekseen kulkeva robotti-imuri oikotie pöly- ja karvaongelmien ratkaisuun? Kokeilimme.
Monta merkkiä – monta hintaa
Valitsimme kokeiltavaksi Samsungin Novibot –imurin, joka sijoittuu 500 euron hankintahinnallaan valikoiman keskivaiheille. Imuri toimii akulla, jonka se käy lataamassa automaattisesti varaustilan vähentyessä pistorasiaan liitettävässä latausasemassa. Pyöreän imuriosan pohjassa on molemmissa reunoissa harjat, jotka siirtävät roskat imurin keskikohdalla olevalle imuaukolle. Sen takana oleva leveämpi harja tehostaa siivousta nostamalla roskia ja murusia lattialta ilmavirran kuljetettavaksi. Pienestä koostaan ja normaali-imuriin verrattuna vaatimattomasta imutehostaan huolimatta Novibot tekee puhdasta jälkeä. Seinien vierille ei juurikaan jää roskia ja valtaosa kulkureitillä olevista murusista häviää imurin säiliöön.
Hauska seurailtava
Robotti-imurin työskentelyä on hauska katsella. Käynnistettäessä laite lähtee liikkeelle ja etenee niin kauan kunnes kohtaa esteen. Jos vastassa on seinä, niin imuri siirtyy leveytensä verran sivusuunnassa ja palaa imuroiden viereistä kaistaa takaisinpäin. Pöydän jalkaan osuessaan imuri siirtyy taas leveytensä verran sivuun, mutta jatkaa matkaa alkuperäisessä suunnassa. Näin työ jatkuu kunnes akun varaustaso vähenee ja imuri palaa latausasemalle kytkeytyen automaattisesti latausvirran syöttöön. Akun lataaminen kestää n. tunnin, jonka jälkeen robotti on taas valmis jatkamaan töitään. Kulkiessaan imuri hurisee sen verran, että nukkuminen tai television katselu voi häiriintyä, mutta mikään melusaasteen tuottaja robotti ei ole. Koneen voi laittaa päälle vaikka töihin lähtiessään.
Parhaimmillaan väljissä tiloissa
Robotti-imurin käyttöönotto on yksinkertaista. Paketti auki, ensimmäinen lataus, ja imuri on valmiina töihin. Liikkumista vaikeuttavat ongelmakohdat selviävät ensimmäisten käyttökertojen myötä. Mattojen hapsut ovat hankalia pyöriville harjoille. Todennäköistä on, että niistä imuri ei selviäisi. Kokeilussa tämä asia jäi käytännön tasolla todistamatta, sillä yhdessäkään matossa ei hapsuja ollut. Maton reunan yli kiipeäminen ja matalat kynnykset eivät tuottaneet ongelmia. Pahin paikka oli keittiön pöydän alusta, jossa tuolien ja pöydän jalkojen viidakko oli imurin suunnistustekniikalle liikaa. Television ja viihdelaitteiden iso johdinmäärä vaikeutti myös imurointia, mutta ongelma poistui johtojen niputtamisella ja paremmalla sijoittelulla.
Kun imurin tehtäväalueena oli koko alakerran lattia, se meni niin kauas latausasemasta että ei usean väliseinän takaa löytänyt enää takaisin virran vähentyessä. Huone kerrallaan imuroitaessa robotti palasi latausasemaan kuten pitikin. Laitteen mukana tulleilla linkkiasemilla voi toiminta-aluetta rajata vaikka keskelle huonetta sijoitettavalla virtuaaliseinällä.
Kiva mutta kallis
Robotti-imurin hankinnan jälkeen vanhaa imuria ei kannata vielä myydä. Sitä tarvitaan edelleen tehtäessä perusteellisemmat siivoukset. Matalat huonekalujen alustat ja sohvat sekä kodin pienemmät sokkelot ovat edelleen perinteisen tekniikan varassa. Robotin päivittäin tekemä imurointi yhdistettynä perinteiseen viikkosiivoukseen pitää varmasti lattiat puhtaina koiraperheidenkin kodeissa. Useiden satojen, jopa yli tuhannen euron hankintahinta jarruttaa tehokkaasti robotti-imureiden yleistymistä.
 |
– Mitäh! Onko meidän lattialla ollut tällainen määrä karvoja, Ihmettelee Erika. Koiran karvojen lisäksi säiliöön tuli pölyä, lattialta löytyneitä murusia ja jopa joku paperinpalanenkin.
|
 |
Robotti-imurilla ei ole jalkoja, se kulkee pyörillä, kertoo Aleksi. Harjat siirtelevät roskat seinien viereltäkin imuaukon kodalle. — Tavaroita se ei osaa siirrellä, lattialta pitää nostaa kaikki pois ennen imurointia.
|
Teksti: Jukka Leino
Kuvat: Karo Holmberg | 
Lue näköislehti
