Sipaisen salaattikulhoon muutaman voikukan-, vadelman- tai vaikka koivunlehtimakua antamaan ja koristelen salaatin apilan-, metsämansikan- tai krassinkukilla. Salaatin kanssa maistuvat mainiolle vastapoimituista nokkosista tehdyt peruna-nokkosrieskat munavoin kera. Kesällä pihamaa, pellot ja pientareet on katettu täyteen luonnon omia herkkuja. Se jos mikä, on lähiruokaa ja luomua.
Alkukesällä teeainekset talteen talvenvaralle
Suurin osa luonnonyrteistä on parhaimmillaan aromiensa ja ravintoaineidensa puolesta ennen juhannusta. Silloin on paras aika lähteä kori kädessä keräilemään kesämuistoja talven varalle. Teeaineksiksi kerään vadelman-, horsman- ja metsämansikanlehtiä. Niistä saa hiostamalla hurmaavantuoksuista ja -makuista teetä. Osan teeyrteistä säilön kuivaamalla, kuten mintut ja apilan-, mesiangervon- ja kanervankukat.
Hyödynnä kenkut kasvit
Luin äskettäin erään riemastuttavan vinkin, jossa kerrottiin juolavehnänjuuren terveellisyydestä ja vertapuhdistavasta sekä finnejä ehkäisevästä vaikutuksesta teesekoituksessa. Juokaamme siis juolavehnä sukupuuttoon kasvimaalta! Mikä helpotus.
Voikukka on kiitollinen rikkakasvi, koska siitä voi hyödyntää lähes kaikki osat vartta lukuun ottamatta. Kukista saa kuulemma mainiota viiniä, lehdet käyvät salaattiin ja juuresta voi paahtaa kahvin korviketta. Maahumala ja väinönputki ovat perennapenkissäni varsinaisia riesoja, mutta kun nekin popsii parempiin suihin, ei harmita läheskään niin paljon. Myös orapihlaja-aita on hyödyllinen: sen lehdistä voi keittää teetä. Orapihlajaa on käytetty rohtona jo keskiajalla, sillä sen kukat ja lehdet laajentavat sepelvaltimoita, torjuvat rytmihäiriöitä ja normalisoivat verenpainetta. Lääkärin määräämää lääkitystä en kuitenkaan orapihlajallani korvaisi.
Mainiot mausteyrtit
Kasvatan puutarhassani myös mausteyrttejä. Osa niistä on monivuotisia ilonaiheita, kuten lipstikka, piparminttu ja mäkimeirami. Sitruunamelissakin talvehtii silloin tällöin. Joka kevät istuttelen vielä kesäyrttejä, kuten erilaisia basilikoja, rosmariinia, salviaa, meiramia, persiljaa, tilliä… Grillikauden avautuessa pyöräytän usein myös makuhermoja hemmottelevan yrttiöljyn, johon tuikkaan valkosipulia ja ruususuolaa sekä lorautan notkistukseksi extra virgin rypsi- tai oliiviöljyä. Jos mausteyrttejäni pitäisi laittaa mieluisuusjärjestykseen, olisi valinta selvä: kaikkein armain yrtti on lipstikka, joka on monen herkkuruokani salaisuus.
Vinkit
- Pakasta nokkosta talven varalle: ryöppää pienessä vesimäärässä, silppua, pakkaa kerta-annoksiksi ja pakasta. Käytä kuten pinaattia.
- Silppua mieliyrttejäsi ja pakasta ne pienen vesimäärän kera jääpalarasioissa. Lisää ruokiin juuri ennen tarjoilua tai tee vaikka yrttiöljyä. Ihana kesän maku keskelle talvea!
- Leikkaa isoksi kasvanut nokkospuska matalaksi, niin saat uutta käyttökelpoista satoa pitkin kesää.
- Nokkosesta saa huimaa lannoitetta täyttämällä saavin puolilleen nokkosilla ja vedellä (nokkosten sekaan voi laittaa myös saniaisia ja peltokortetta). Sopan annetaan tekeytyä 1–2 viikkoa. Siivilöity neste laimennetaan 1:4 lannoitustarkoituksessa. Nokkosvettä voi käyttää kasvimaan ötököiden torjuntaan laimennussuhteella 1:9.
- Yskänlääkkeeksi voi kokeilla kuusenkerkistä valmistettua teetä: laita pari ruokalusikallista kuusenkerkkiä puoleen litraan kuumaa vettä, hauduta 10 minuuttia ja juo hunajan kera. Kerkissä on runsaasti mm. C-vitamiinia, joten se on mainio juoma myös kevätväsymykseen. Kerkkiä ei kannata kuivata talven varalle, vaan paras tapa säilöä on pakastaminen.
- Kerää vain yrttejä, jotka tunnet.
Luonnonyrttien terveysvaikutuksia
Koivunlehti: poistaa tehokkaasti kehosta nestettä ja suolaa
Maahumala: parantaa ruokahalua, ruuansulatusta ja yleisvointia, helpottaa hengitysteiden tulehduksia ja astmaa
Mesiangervo: sisältää luonnon salisyyliaineita, helpottaa päänsärkyä, reumakipuja ja alentaa kuumetta
Nokkonen: sisältää runsaasti C-vitamiinia, rautaa ja kalsiumia. Helpottaa virtsateiden tulehduksia, lisää vastustuskykyä, parantaa anemiaa
Väinönputki: edistää ruuansulatusta ja helpottaa hengitystä
|
Horsmajuoma
noin 5 l horsman kukintoja
noin 4 l vettä
noin 7 dl sokeria
3 rkl sitruunahappoa
Kuumenna vesi kiehuvaksi ja lisää kukat joukkoon. Keitä hetki ja siivilöi kukat pois. Sekoita nesteeseen sitruunahappo ja sokeria maun mukaan. Kaada juoma puhtaisiin pulloihin, jäähdytä. Tarjoa kylmänä, lisää joukkoon jääkuutioita ja laimenna tarvittaessa hiukan vedellä. Horsmajuomaa voi lorauttaa booliin väriä antamaan. |
 |
|
Peruna-nokkosrieskat
1 l keitettyjä perunoita soseutettuna
1 tl suolaa
2 dl maitoa tai perunoiden keitinlientä
1 dl ohrajauhoja
3 dl vehnäjauhoja
1 dl ryöpättyä ja hienonnettua tai ½ dl kuivattua nokkosta
Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi taikinaksi. Taputtele taikinasta jauhoisin käsin leivinpaperin päälle pellille noin sentin paksuisia, kämmenen kokoisia rieskoja. Pistele rieskat haarukalla ja paista heti 250 asteessa ruskeapilkkuisiksi. Rieskat ovat parhaimmillaan lämpiminä
|
Tuoreyrttiöljy grillilihalle
½ dl basilikaa
½ dl persiljaa
½ dl lipstikkaa
1–2 valkosipulinkynttä
½ tl merisuolaa tai ruususuolaa
n. ½ dl öljyä
Murskaa yrtit ja valkosipuli suolan kanssa mahdollisimman tasaiseksi survokseksi. Lisää öljyä siten, että saat pestomaisen rakenteen. Kokeile erilaisia yrttiyhdistelmiä, niin saat aina uusia makuja.
|
Teksti ja kuvat: Tarja Kuokkanen
|
