Aki Partanen kokeili aurinkoenergiatekniikkaa omassa kymmenisen vuotta vanhassa omakotitalossaan. Aurinkoenergian käytön hän rajasi lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Keväällä taloon asennetut 40 tyhjiökeräinputkea ovat tuottaneet riittävästi lämmintä vettä viisihenkisen perheen tarpeisiin.
Partasen mukaan järjestelmä loksahti osaksi talon lämmitysjärjestelmää melko vaivattomasti. Ratkaisematta on toistaiseksi vain, miten hellepäivinä syntyvä ylimääräinen lämpö voitaisiin hukkaan laskemisen sijasta käyttää hyväksi. Nyt se Aki Partasen tiedon mukaan joissain kohteessa hukkalämmöllä on esimerkiksi lämmitetty pihauima-altaan vettä.
Talon massiiviseen takkauuniin asennettiin lisäksi kaksi kupariputkikieppiä. Kun aurinko ei paista, takaa puun polttaminen lämpimän käyttöveden riittävyyden. Jos aika ei riitä uunin lämmittämiseenkään, tuotetaan lämmin vesi verkkosähköllä.
Sopii moneen järjestelmään
Sähkölämmityksen pariksi, lämpimän käyttöveden tuottajaksi, nykyiset aurinkokeräimet ovat omiaan. Rahallinen satsaus rajoittuu muutamaan tuhanteen euroon, asentaminen on usein helppoa. On sama lämpiääkö rakennus sähköpatterein, kaapelilattialämmityksellä, kattolämmityskelmuilla vai ikkunalämmityksellä.
Jos sähkölämmitys on varaava ja sen parina on vesikierto lattiassa, voidaan aurinkoenergiaa hyödyntää myös huonetilojen lämmitykseen, koska systeemi jo sisältää aurinkolämpöjärjestelmän keskeisen elementin, ison vesivaraajan. Öljy- ja puulämmityksen pariksi aurinkokeräimet sopivat niin ikään.
Kaukolämmön kanssa ne eivät sen sijaan ole parhaimmillaan. Voisi ajatella, että keräimillä lämmitetään vesivaraajaa, varaajasta otetaan lämpö kulutukseen, ja mahdollisesti tarvittava lisäenergia otetaan kaukolämpöverkosta. Kaukolämmön tuottajan kannalta tämä on kuitenkin huono vaihtoehto, koska kaukolämpövesi ei tehokkaasti jäähdy kuluttajan lämmönjakokeskuksessa, toteaa Aurinkoteknillinen yhdistys.
Hyötysuhde vaihtelee
Aurinkokeräimet ovat joko tasomaisia tai tyhjiöputkista koottuja paneeleja. Tasokeräimen tumma pinta lämpenee auringossa. Lämpö siirretään nesteen avulla varaajaan tai kuumana ilmana suoraan käyttökohteeseen. Tyhjiöputkissa taas putken sisällä oleva neste höyrystyy ja kuljettaa sitomansa lämmön lämmönsiirtimeen. Aurinkoteknillisen yhdistyksen mukaan tyhjiöputkien energiantuotto on tasokeräimiä parempi, koska putket pystyvät käymään kuumempina.
Aurinkokeräimien todelliseen hyötysuhteeseen vaikuttavat monet tekijät, kuten suuntaus ja kaltevuuskulma, keräimen absorptio- ja lämmönsiirtokyky, lämmönsiirtoaineen ominaisuudet, käyttölämpötila, järjestelmän lämmöneristys ja tiiviys, ulkolämpötila, jopa sään tuulisuus.
Uusimmilla järjestelmillä voidaan laitevalmistajien mukaan tuottaa parhaimmillaan yli puolet omakotitalon vuotuisesta lämpimän käyttöveden tarpeesta. Oma versionsa ovat kesämökeiltä tutut sähköä tuottavat paneelit. Ne vaativat rinnalleen akkujärjestelmän, johon sähkö varastoidaan.
Näin hankit aurinkolämpöjärjestelmän
- Ota yhteyttä suunnittelijaan, joka on yleensä LVI-suunnittelija. Kerro aikeistasi.
- Pyydä suunnittelija käymään. Vertaile järjestelmiä. Sovi suunnitelman tekemisestä.
- Kun saat tarjouspyyntöasiakirjat, toimita ne aikatauluineen haluamillesi LVI-liikkeille.
- Saatuasi tarjoukset tarkista, että ne sisältävät pyydetyt asiat. Jos ei, pyydä lisätietoja.
- Valitse työn tekijä yhdessä suunnittelijan kanssa. Valvojaksi käy esim. suunnittelija.
- Pyydä suunnittelijaa ja liikettä laatimaan pienurakkasopimus. Muista sanktiopykälä!
- Asennusliike asentaa ja säätää järjestelmän, ja laatii toimista tarpeelliset pöytäkirjat.
- Tee vastaanotto- ja käyttöönottotarkastus asennusliikkeen ja suunnittelijan kanssa.
- Varmista, että saat liikkeeltä kaikki asiakirjat ja järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet.
- Sovi tarvittaessa lämmönlähteen vuosihuolloista valitsemasi LVI-liikkeen kanssa.
Lähde: Motiva, Auringosta lämpöä ja sähkö
Lisätietoja:
http://www.aurinkoteknillinenyhdistys.fi
http://www.motiva.fi
http://www.polarimport.com
http://www.oilon.com
http://www.energia-auringosta.fi
http://solarventi.fi.web12.redhost.dk/
http://www.novafuture.fi
http://www.lietso.fi
Kuvat ja teksti: Matti Tuovinen |
