Mikä on ilmalämpöpumpun käyttöikä? Aleneeko teho ajan mittaan? Kuinka usein laite pitää huoltaa?
Jos ilmalämpöpumpun päälle laittaa suojaritilän, vaikuttaako se lämmönottotehon alenemiseen ja sähkönkulutuksen lisäykseen?
Onko mitään rajoitteita käyttää mökkilämmityksessä (suora sähkölämmitys) nykytekniikan mahdollistamaa etäohjausta? Ja mikä olisi paras tapa sen kytkennälle?
Päiväsähkön vaihtuminen yösähköön pitää varsin voimakkaan rapsahduksen. Eikö nykytekniikka mahdollistaisi jo täysin huomaamattoman sähköjakson vaihtumisen? Iltaisin se tulee kuitenkin niin yllättäen, että siihen joka kerta säikähtää. Mistä johtuu?
Kodissamme on suorasähkö lämmitys. Lämmityskautena lämmitämme takkaa (kivi) ja patterit ovat kiinni. Onko tämä paras/edullisin vaihtoehto lämmitykselle?
Miten aurinkopaneeleja käyttämällä voisi saada sähkölämmitykseen apua? Onko olemassa sellaisia aurinkopaneeleja, jotka voi kytkeä sähkölämmitykseen ja/pellettilämmitykseen. Meillä on sähköllä toimiva lattialämmitys saunatiloissa kellarikerroksessa ja muuten talomme lämpiää pelletillä. Olisimme kiinnostuneita aurinkoenergian liittämisestä näihin lämmitysjärjestelmiin.
Ovatko massavaraajat menneet pois muodista?
Miksi huonekohtainen sähkölämmitys on edelleen hyvä vaihtoehto?
Harkitsemme passiivitalon rakentamista. Miten hyvin sähkö sopisi sen lämmönlähteeksi
Olemme ajatelleet taloomme sähkölämmitystä, mutta valitako patteri-, lattia-, katto- vai asuntomessuillakin esillä ollut ikkunalämmitys?
Edellisessä talossamme oli varaava sähkölämmitys. Uuteen kotiin mietimme suoraa. Mitä eroa järjestelmillä on?
Remontoimme suoralla sähköllä lämpiävää taloamme. Miten tehdä siitä vähemmän sähköä kuluttava?
Kotimme sähköpatterit ovat alkuperäiset ja toimivat 1970-luvun lopulla. Kannattaisiko ne jo vaihtaa?
- Mikä on ilmalämpöpumpun käyttöikä? Aleneeko teho ajan mittaan? Kuinka usein laite pitää huoltaa?
Oikein hoidettuna, huollettuna ja kunnossapidettynä pumpun teho ei alene. Pumppua hankittaessa tulee asennuksen yhteydessä pyytää opastus käyttäjän tehtävissä olevien perushuoltojen suorittamiseen ja kirjata ne ylös, ellei niitä löydy riittävän selvästi pumpun käyttöohjeesta.
Perushuoltoon kuuluu yleensä sisäyksikön suodattimen säännöllinen puhdistus ja laitteen imurointi sekä ulkoyksikön osalta säännöllinen tarkistus (esim. kerran kuukaudessa), jossa poistetaan mahdolliset roskat ja kuunnellaan mahdollisia ulkoyksikön käyntiäänen muutoksia. Myös sekä sisä-, että ulkoyksiköiden kondenssivesireittien toiminta tulee tarkistaa perushuollon yhteydessä.
Jos laitteen toiminnassa havaitaan selkeitä muutoksia (käyntiääni muuttuu selkeästi, laitteen lämmitys / jäähdytystehot laskevat tai sisälämpötila muuttuu vaikka asetuksiin ei ole koskettu), kannattaa paikalle kutsua pumpun asentanut asentaja tai muu pätevä huoltomies.
- Jos ilmalämpöpumpun päälle laittaa suojaritilän, vaikuttaako se lämmönottotehon alenemiseen ja sähkönkulutuksen lisäykseen?
Vapaan ilmavirtauksen estyminen niin sisä- kuin ulkoyksikönkin läpi heikentää laitteen suorituskykyä. Sisäyksikköä ei saa peittää tai koteloida millään tavalla. Ulkoyksiköiden suojaksi on myytävänä valmiita suojia, joissa riittävä ilmankierto on varmistettu. Jos teet kotelon itse, varmista, että ritilän peittävyys on korkeintaan 50 % ja lisäksi kotelon tulee olla alhaalta auki.
- Onko mitään rajoitteita käyttää mökkilämmityksessä (suora sähkölämmitys) nykytekniikan mahdollistamaa etäohjausta? Ja mikä olisi paras tapa sen kytkennälle?
- Mikä olisi sopiva asteluku talvilämmöksi mökillä, jossa käydään talvisaikaan aika usein. Miten saisin pelaamaan lämmönohjaimen, kun puhelimella en huonojen yhteyksien takia saa kontaktia releeseen?
Sopiva peruslämpö mökeillä vaihtelee 5-15 asteen välillä. Jos mökillä käydään viikoittain ja mökki on hyvin eristetty, voidaan peruslämpö pitää korkeammalla, kun taas pidempään tyhjillään olevilla hatarahkoilla mökeillä turhan korkea peruslämpö tuhlaa energiaa tarpeettomasti.
Oli peruslämpö sitten 5 tai 15 astetta, viileään mökkiin ei aina ole mukava tulla. Osa vapaa-ajasta kuluu tilojen ja rakenteiden ylöslämmittämiseen. Tämän vuoksi etäohjaus onkin järkevä tapa, koska sillä voidaan mökin lämpötilaa nostaa oleskelulämpötilaan esimerkiksi 12–24 tuntia ennen mökille saapumista. Uutta mökkiä suunnitellessa tai mökkiä saneeratessa kannattaa lämmitysjärjestelmä toteuttaa niin, että peruslämpötilaa voidaan säätää keskitetyllä ohjauksella. Keskitetty ohjaus vaatii sähkölämmittimiä ohjaavilta termostaateilta lämpötilapudotus lisätoiminnon. Lämpötilanpudotus ja lämpötilan nosto etäohjauksella voidaan useimmiten kuitenkin toteuttaa jo olemassa olevaan mökkiin kohtalaisen yksinkertaisesti sähkösuunnittelijan ja urakoitsijan avustuksella. Sopivia laitteita etäohjaukseen on esimerkiksi Enston ECO601 etähallintalaite
Yksinkertaisimmillaan lämpötilan nosto etäohjauksella onnistuu kännykällä ohjattavan pistorasian (esim. 3/2011 Kympissä esitelty iSocket) kautta, jonka perään kytketään riittävän tehokas puhallinlämmitin.
Jos mökille ei saa kännykkäohjausta toimimaan edes lisäantennien avulla voi yhtenä mahdollisuutena olla lämpötilan ohjaus viikko- tai vuosikellon avulla. Jos käynti on säännöllistä ja ajoittuu viikonloppuihin, voidaan lämmityksen noston ajastaa kytkeytyvän päälle esimerkiksi perjantaiaamuisin.
- Päiväsähkön vaihtuminen yösähköön pitää varsin voimakkaan rapsahduksen. Eikö nykytekniikka mahdollistaisi jo täysin huomaamattoman sähköjakson vaihtumisen? Iltaisin se tulee kuitenkin niin yllättäen, että siihen joka kerta säikähtää. Mistä johtuu?
Rapsahdus johtuu varaavaa lämmitystä ohjaavien kontaktorien vetämisestä, eli kytkeytymisestä. Kolahtavat kontaktorit on mahdollista vaihdattaa sähköurakoitsijalla äänettömiin versioihin.
- Kodissamme on suorasähkö lämmitys. Lämmityskautena lämmitämme takkaa (kivi) ja patterit ovat kiinni. Onko tämä paras/edullisin vaihtoehto lämmitykselle?
Ohjeita puulämmitykseen, puusta poltettaessa hyödyksi saatavan energian ja polttopuukauppiaat paikkakunnittain löydät osoitteesta www.mottinetti.fi
Suorasähkölämmityksen energiankulutusta on usein mahdollista pienentää puunpoltolla ja mahdollisesti lisäksi ilmalämpöpumpulla pienehköillä investoinneilla tasolle, jolloin lämmönjakotavan muutosta edellyttävä suorasta sähköstä luopumisen takaisinmaksuajat voivat kasvaa pitkiksi. Lämmönjakotavan muutos edellyttää usein myös rakenteellisia muutoksia, joiden tekeminen muutoin kuin tilojen saneeraamisen yhteydessä on usein hankalaa.
- Miten aurinkopaneeleja käyttämällä voisi saada sähkölämmitykseen apua? Onko olemassa sellaisia aurinkopaneeleja, jotka voi kytkeä sähkölämmitykseen ja/pellettilämmitykseen. Meillä on sähköllä toimiva lattialämmitys saunatiloissa kellarikerroksessa ja muuten talomme lämpiää pelletillä. Olisimme kiinnostuneita aurinkoenergian liittämisestä näihin lämmitysjärjestelmiin.
Aurinkopaneeleista puhuttaessa tarkoitetaan sähköä auringon valosta tuottavia piikennoista valmistettuja paneeleita. Aurinkokeräin taas on yleensä tasomainen auringonsäteilyä lämmöksi muuttava laite, josta lämpö johdetaan kiertävän liuoksen avulla edelleen hyödynnettäväksi. Aurinkopaneeleiden hyötysuhde on selvästi aurinkokeräimiä heikompi, eivätkä ne sovellu kannattavasti lämmityskäyttöön. Aurinkokeräimillä sen sijaan voidaan merkittävä osa käyttöveden lämmitystarpeesta ja osa lämmitysenergiastakin tuottaa yli puolen vuoden ajan.
Lisätietoja: http://www.motiva.fi/files/2220/AurinkoEnergia_www.pdf
- Ovatko massavaraajat menneet pois muodista?
Uusia massavaraajia asennetaan nykyään melko vähän, vaikka massavaraajia käytettäessä voidaan hyödyntää edullisempaa yösähköä, jolla lämmitetään massavaraajan ydin jopa 600 – 700 asteeseen. Ytimenä toimii kymmeniä kiloja painava varausmassa, jonka sisällä ovat sähkövastukset. Massavaraaja luovuttaa lämmön päivän aikana vähitellen huonetilaan. Yösähkön hyödyntämiseksi käytössänne pitää olla kaksiaikainen mittausratkaisu (esim. vuodenaikasähkö tai yösähkö). Massavaraajainvestoinnin takaisinmaksuaika on pidentynyt päivä/yösähkön hintaeron kapenemisen myötä ollen nykyisillä yösähkön hinnoilla usein yli 10 vuotta. Mahdollisesti tulevaisuudessa toteutuva useampiaikainen sähkönhinnoittelu, eli ns. kysyntäjousto lisää massavaraajien käyttöä. Olemassa olevia massavaraajia kannattaa kuitenkin käyttää, sillä kulutuksen siirto kulutushuippujen ajoilta on aina muodikasta.
Massavaraajista löytyy tietoa mm. http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=21760.0
Koska se on helppo, huoleton ja investointikustannukset ovat pienet. Helppokäyttöisyys tarkoittaa, ettei lämmitysjärjestelmää tarvitse olla koko ajan säätämässä. Kun huonelämpötilat on kerran asetettu termostaateilla kohdalleen, säätää järjestelmä itse itseään. Huolettomuus taas tulee siitä, ettei sähkölämmityksessä ole liikkuvia osia. Lämmityksen toimivuudesta ei siis tarvitse kantaa huolta, vaikka lähtisi pitkälle lomamatkalle. Moneen muuhun lämmitysjärjestelmään nähden ovat varsinkin huonekohtaisen sähkölämmityksen hankintakulut pienet ja asentaminen nopeaa - lämmityslaitteistolle ei tarvita edes varsinaista teknistä tilaa. Lämminvesivaraaja on suurin yksittäinen laite ja sille riittää noin neliön suuruinen lattiatila. Se vie yhden normaalikokoisen vaatekaapin suuruisen tilan.
Huonekohtainen sähkölämmitys myös mukautuu nopeimmin muista lämmönlähteistä tulevaan lämpöön, kuten ilmalämpöpumppuun. Tai kun poltetaan puuta uunissa, säätyy sähkölämmitys automaattisesti pienemmälle tai kokonaan pois päältä. Puuta polttamalla säästää siis helposti sähköä.
Kaiken tämän päälle tulee vielä asumisviihtyvyys. Eri huoneisiin on helppo asetella juuri halutut lämpötilat, ja joustavakin sähkö on: kosteisiin tiloihin se tuo lämmön lattian kautta, muihin tiloihin valinnan mukaan patterein, katto- tai jopa ikkunalämmityksellä.
Erinomaisesti, eri talotyypeistä itse asiassa kaikkein parhaiten Hyvin eristetty ja tiivis passiivitalo lämpiää pääosin kodinkoneiden, valaistuksen ja asukkaiden tuottamalla lämmöllä. Oheen tarvitaan vain vähän lisälämpöä, ja sähköllä se tuotetaan vaivattomimmin. Varsinkin huonekohtainen sähkölämmitys myös mukautuu nopeasti muiden lämmönlähteiden käyttöön, eli ei lämmitetä turhaan.
Yleensä eri järjestelmiä yhdistellään, mikä lisää asumisviihtyvyyttä. Märkätiloihin ja kivilattioiden alle tarvitaan lattialämmitys. Oleskelu- ja makuutiloissa sekä patterit että kattolämmitys ovat miellyttäviä. Ylivoimaisinta asumismukavuutta tavoitteleva voi valita näiden täydennykseksi ikkunalämmityksen. Silloin isojen ikkunoidenkaan äärellä ei tule talvella vilun tunnetta.
Patterit ja kattolämmitys ovat esimerkkejä suorasta sähkölämmityksestä, kun taas lattialämmitys on yleensä varaava, eli siinä lämpöä varataan lattialaattoihin ja betoniin niiden alla. Tarkasti ottaen varaava järjestelmä on osittain varaava: Se mitoitetaan niin, että normaali talvipakkasilla riittää yösähköllä varattu lämpö, ja vasta paukkupakkasilla käytetään täydennyksenä myös kalliimpaa päiväsähköä. Varaava sähkölämmitys kuluttaa hieman enemmän energiaa kuin suora lämmitys.
Lämmönluovutustavan ohella eroa on reagointinopeudessa. Ison massansa vuoksi lattialämmitys reagoi hitaasti muista lämmönlähteistä tulevaan lämpöön. Suorat järjestelmät taas reagoivat nopeasti esimerkiksi silloin, kun takkaan laitetaan tuli.
Lämpövuotojen tukkiminen on tärkeintä, lämmittipä millä tahansa. Lisäeristäminen saattaa kannattaa. Jos talossa on avotakka, korvataan se takkasydämellä tai varaavalla uunilla. Sähkölämmityksen pariksi sopii erittäin hyvin myös ilmalämpöpumppu.
Sanotaan, ettei toimivaa laitetta kannata uusia, mutta noin vanhat patterit vaihtaisin. Uusilla pattereilla kodin lämmityksen energiankulutus laskee jopa 5 %, koska uudet termostaatit ovat tarkemmin säädettävissä ja ne reagoivat herkemmin muihin lämmönlähteisiin. Asumisviihtyvyys kohenee, koska uusien tuotteiden pintalämpötilat ovat vanhoja matalammat. Kolmas seikka liittyy ulkonäköön: Moderneja pattereita saa monissa väreissä, lasisena lämmitin on jopa sisustuselementti.
Kysy sähkölämmöstä!
Lähetä oma kysymyksesi tästä. Sähkölämmön asiantuntijamme vastaavat useimmin esitettyihin kysymyksiin Kymppi-lehdessä.
Lisätietoa:
|
.jpg)
