Tammikuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme Philips Imageo -tunnelmavalot
Olethan mukana!

Lämmitysjärjestelmä talvikuntoon

Tässä ohjeita eri lämmitysmuodoille, ilmanvaihtoon ja lisälämmitykseen. Tarkista nämä ennen pakkasten tuloa.

Kuivat lämmitysjärjestelmät

Varmista patteritermostaattien toimintakunto ja säädä niitä tarvittaessa lämpömittarin lukeman perusteella.
Jos huoneessa on useampia pattereita, varmista, että ne toimivat yhteistyössä.
Varaava (tai osittain varaava) järjestelmä (käytännössä siis lattialämmitys laattalattiassa) passataan siten, ettei aamulla ole liian lämmintä. Tässä järjestelmässä on aina niin, että aamulla talo on lämpimämpi kuin illalla, muttei huonelämpötila kuitenkaan saisi aamullakaan olla liian korkea

Vesikiertoiset patterit on syytä ilmata ja varmistaa, että vesi kiertää niissä kunnolla. Myös termostaattien toimintakunto tulee varmistaa.
Kiertovesipumpun nopeutta nostetaan tarvittaessa, mutta alkuun pääsee yleensä pienimmällä nopeudella. Kannattaa tarkkailla lämmitysverkoston paluuveden lämpötilaa. Jos se on korkea eli vesi ei jäähdy verkostossa, voi nopeutta alentaa.
Lämmitysverkoston menoveden lämpötilaa tulisi säädellä ulkolämpötilan mukaan eli mitä kylmempi ulkona on, sitä lämpimämpää vettä pattereille tai lattialämmitykseen ajetaan. Kaikissa järjestelmissä ei ole säätöautomatiikkaa tai se voi olla rikki. Säädön asentamista on hyvä harkita.
Jos säätö on olemassa, säädetään säätökäyrä alkuun mahdollisimman alas eli loivaksi ja jos kelien viiletessä tuntuu, että se ei riitä, säätökäyrää nostetaan asteittain. Muutokset ovat kuitenkin hitaita, ja kannattaakin odottaa pari päivää ennen uudelleen säätöä.
Varaajan lämpötila saattaa kesän jäljiltä olla liian alhainen (65–70 ºC) kovia pakkasia ajatellen. Sitä voi nostaa pikkuhiljaa kelien kylmetessä. Mikäli varaaja oli kesäkäyttöasennossa, kytketään se ilman lämpötilojen mukaan talvikäyttöasentoon. Myös alavastus kytketään päälle.

Muista palauttaa lämmön talteenotto päälle heti syksystä tai, konetyypistä riippuen, vaihtaa kesäkenno normaaliin kennoon. Unohtamalla lämmön talteenoton talveksi pois päältä, kertyy lisälaskua helposti n. 300–400 euron verran.
Tuloilman lämmitys säädetään huonelämpötilaa viileämmäksi, noin 15–17 asteeseen. Tämä säätö voi olla joko koneen ulkopuolella säätöpaneelissa tai se voi vaatia koneen avaamista. Ennen kuin avaat koneen (sen saa tehdä myös muu kuin valtuutettu ammattimies), täytyy virta katkaista joko kytkimestä tai sulaketaulusta. Samalla kannattaa tarkastaa suodattimien puhtaus ja vaihtaa ne tarvittaessa. Liian korkea tuloilman lämpötila nostaa energiankulutusta n. 300 kWh/ylilämmitysaste, liian alhainen lämpötila aiheuttaa vetoisuutta.
Jos asunnossasi on painovoimainen ilmanvaihto, voi venttiileitä säätää kelien kylmentyessä pienemmälle, koska ilman vaihtuvuus kasvaa lämpötilaeron kasvaessa.

Puhdista ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö pölystä, havunneulasista ja muista roskista. Varmista, että kondenssiveden poistoaukot ja -letkut ovat puhtaita.
Puhdista ilmalämpöpumpun sisäyksikön suodatin imuroimalla ja vaihda tarvittaessa.
Kytke ilmalämpöpumppu lämmitysasentoon (ei lämpötilan automaattiasentoon, puhallinnopeus saa olla automaatilla) kelien kylmentyessä.
Termostaattien asetukset säädetään ilmalämpöpumpputaloissa siten, että pumppu lämmittää jatkuvasti eikä kytkeydy pattereiden takia pois päältä. Hyvä nyrkkisääntö on säätää termostaatit 2-4 ºC alemmas kuin ilmalämpöpumpun asetusarvo (21–23 ºC).
Kytke sähkölämmitysjärjestelmä päälle siinä vaiheessa, kun ilmat viilenevät ja pumpun teho ei enää riitä.

Puiden polttaminen lämmitysjärjestelmän tukena on aina kovien pakkasten aikaan edullinen ja ympäristöystävällinen tukilämmitysmuoto.
Pienemmillä pakkasilla ja nollakelien tuntumassa on ilmalämpöpumppu kannattavampi lämmitystapa
Puu-uunin lämmitystehoa säädetään näppituntumalta lämmittämällä useammin tai harvemmin. Pikkupakkasilla lämmitetään kerta-pari viikkoon ja kylmemmillä ilmoilla sitten lähes päivittäin.
Pelti pitää laittaa kiinni heti, kun hiillos on sammunut eikä häkävaaraa enää ole.

Teksti: Elvari

Lisätietoja Motivan julkaisupankista

Asuminen ja rakentaminen