Kuva: Harri Tarkka
Pientalossa sähkön kokonaiskulutus jakautuu lämmityksen, lämpimän käyttöveden tuottamisen sekä kotitaloussähkönä laitteisiin tarvittavan energian kesken. Karkean nyrkkisäännön mukaan lämmitykseen menee noin puolet kokonaissähkönkulutuksesta, käyttöveden lämmittämiseen noin viidesosa ja kotitaloussähköön vajaa kolmannes. Yksilölliset vaihtelut asukkaiden määrän, talon pinta-alan ja lukuisten muiden muuttujien osalta kuitenkin monimutkaistavat asioita.
Talo on aina kokonaisuus (yläkuva). Kuvassa punaisilla nuolilla on kuvattu talon lämmönenergianlähteitä, jotka ovat lämmitysjärjestelmien tuottama lämpö sekä lämpimästä käyttövedestä ja kotitaloussähköstä aiheutuva marginaalinen lämpöenergia. Siniset nuolet puolestaan kuvaavat hukkaenergiaa. Lämpöenergiaa poistuu rakennuksesta ilmanvaihdon ja savupiipun kautta sekä ovista, ikkunoista, seinien, katon ja lattian kautta. Lämmin käyttövesi kulkeutuu viemäriin ja näin myös energia poistuu talosta.
Erityisesti ilmalämpöpumppujen markkinoinnissa luvatut mittavat säästöt ovat herättäneet keskustelua ja aiheuttaneet pettymyksiä, kun odotukset ovat jo lähtökohtaisesti olleet liian korkealla: sähkölasku ei puolittunutkaan kertaheitolla. Ymmärtääkseen, mikä osuus säästetystä energiasta todella näkyy myös sähkölaskussa, pitää osata arvioida tarvittavan lämmitysenergian määrä. Lämpöpumpulla pystytään vaikuttamaan ainoastaan tähän osuuteen kokonaiskulutuksesta.
Vaikuttamalla lämmitysenergian kulutukseen vaikutetaan suoraan sähkölaskuun
Rakennuksesta voi tuunata energiatehokkaamman parantamalla seinien tai yläpohjan eristystä tai alentamalla huoneiden lämpötilaa. Myös lämpimän veden kulutuksesta säästäminen näkyy suoraan sähkölaskussa. Lämmin vesi menee melko suoraan viemäriin ja lämpöenergia poistuu sen myötä talosta. Varaajan ja putkistojen eristyksien läpi karkaava hukkaenergia ei riipu veden kulutuksesta; sen osuus voi olla huomattavan isokin, riippuen varaajan koosta ja eristysten kunnosta. Varaajahuoneen kohonnut lämpötila kertoo huonosta eristystasosta. Jos varaaja on sijoitettu talon lämmitettäviin tiloihin, tulee hukkaenergia hyödynnettyä talvella.
Kotitaloussähkökin muuttuu lämmöksi
Kotitaloussähköä käyttävien laitteiden (esim. televisio, jääkaappi ja valaistus) kuluttama sähkö muuttuu viime kädessä lämmöksi. Mikäli talon lämmitysjärjestelmän säätölaitteistot olisivat äärettömän tarkkoja ja hyvässä kunnossa, ne periaatteessa vähentäisivät pattereiden tai lattialämmityksen lämmitysenergian tuottoa vastaavalla määrällä. Käytännössä kuitenkin termostaateissa on virheitä, ne eivät välttämättä mittaa oleskelualueen lämpötilaa (kannattaa vertailla seinällä olevan lämpömittarin ja termostaatin lukemaa toisiinsa) ja varsinkin lattialämmitystaloissa järjestelmässä on luonnollista viivettä. Vaikka termostaatti katkaisisikin lämmityksen heti, pysyy lattia tai patteri jonkin aikaa vielä lämpimänä. Varsinkin kevätauringon alkaessa lämmittää voi talossa syntyy enemmän lämpöä kuin tarvittaisiin. Tällöin huonelämpötila nousee ja lämpöhäviöt seinien läpi kasvavat. Eri tutkimuksissa ja laskelmissa onkin päädytty siihen, että n. 70 prosenttia kotitalouslaitteiden käyttämästä sähköstä todellisuudessa vähentää lämmitystarvetta. Ellei lämmitysjärjestelmässä ole toimivia termostaatteja ja säätimiä, prosentti laskee entisestään.
Sähkönkulutuksen muodostumista havainnollistetaan alla kolmen todellisen esimerkkikohteen kulutusta tutkimalla. Lutravesi, Normitalo ja Tehotrimmi
ovat kolme kuvitteellisten energiankulutuksen rakennetta kuvaavien nimien taakse kätkettyä oikeaa kotitaloutta, joiden sähkönkulutusta on seurattu vuoden 2009 alusta nykyhetkeen asti. Kotitaloudet eivät ole suoraan vertailukelpoisia: niissä asuvien perheiden koko ja kulutustottumukset vaihtelevat. Myös rakennuksen koko, energiatehokkuus ja sijainti aiheuttavat vaihtelua kokonaiskulutuksessa.
ESIMERKKI 1: Perhe Normitalo
Lämmitys vie suurimman osan kokonaiskulutuksesta
Perhe Normitalon koti sijaitsee Ikaalisissa ja se on rakennettu vuonna 1989. Kaksikerroksisessa 200 neliön talossa on vesikiertoinen lämmönjako. Talossa asuu viisi henkilöä, ja niinpä 33 000 kWh:n kulutus vuositasolla on tämän kokoiselle talolle keskiverto (n. 200 kWh/m²). Sähkön lisäksi lämmitykseen käytetään vuosittain n. 4-5 m³ sekapuuta.
Normitalon perheen sähkönkulutus on hyvin tyypillinen esimerkki normaalista kulutuksen jakautumisesta sähkölämmitystalossa. Kotitaloussähkön kulutus on melko tasaista läpi vuoden, ainoastaan valaistus ja autolämmitys nostavat sitä hieman talvikuukausien aikana.
Normitalon perheen energiankulutuksen suurin osuus tulee lämmityksestä, joten heille sopiva sähkönsäästökeino voisi olla puun polton lisääminen talvikuukausien aikana tai ilmalämpöpumpun hankkiminen apulämmitysjärjestelmäksi.
ESIMERKKI 2: Perhe Lutravesi
Lämpimästä käyttövedestä tinkimällä säästöä
Lutravedet asuvat vuonna 2004 valmistuneessa 1½-kerroksinen omakotitalossa. Alakerran pinta-ala on 86 neliötä ja yläkerrassa on pidetty 19 neliön osaa puolilämpimänä varastotilana. Perhe koostuu kahdesta aikuisesta ja kaksosvauvoista. Lapsia hoitaa kotona lastenhoitaja eli myös päiväaikaan kulutetaan energiaa ja vettä. Kohteen lämpimän käyttöveden kulutus onkin tyypillisiä arvoja korkeampi. Vauvojen vaippasavotta vaatii ylimääräistä lämpimän veden kulutusta, mutta aikuisetkin myönsivät viihtyvänsä suihkussa pitkään. Keskivertotaloudessa lämpimään käyttöveteen kuluu n. 800-1000 kWh/hlö vuodessa, mutta tässä talossa energiaa kuluu yli viiden asukkaan edestä.
Kotitaloussähkön kulutus on melko tavanomaisella tasolla. Vaihtelua kesä- ja talvikuukausien välillä on kuitenkin paljon; talvikuukauden aikana (n. 600-900 kWh/kk) kuluu tässä kohteessa 2-3 kertaa enemmän kuin kesällä (n. 300 kWh/kk). Selitys löytyy usean tekijän yhteisvaikutuksesta, joista yksi on sijainti. Lutravedet asuvat Limingassa, joten talvikaudella valaistusta tarvitaan enemmän ja pitempiä aikoja kuin eteläisessä Suomessa. Vastaavasti kesäkuukausina on valoisaa yölläkin eikä valoja juuri tarvita. Valaistuksen kuluttama energia on pimeänä vuodenaikana n. 200 kWh/kk. Autolämmitys kuluttaa talvisin noin 60-90 kWh/kk, koska perheen käytössä on myös sisätilalämmitin. Kotitaloussähköön lasketaan myös koneellisen ilmanvaihdon kuluttama sähkö. Ilmanvaihtokoneen jälkilämmitysvastus lämmittää talvisin tuloilman n. 16-asteiseksi, joka on suositusten mukainen taso. Kesäisin lämmitysvastus on kytketty kokonaan pois, jolloin kulutus aiheutuu pelkästään puhaltimien käyttämästä sähköstä (40–50 kWh/kk).
Lämmitysenergian kulutus on maltillista, koska talo on pienehkö ja pakkasilla poltetaan myös puita varaavassa takassa. Puita kuluu sylillinen lähes päivittäin. Yhteensä tästä n. kolmen pinokuution halkoläjästä kertyy vuoden mittaan n. 3000 kWh lämmitysenergiaa. Kesäkuukausien lämmitysenergiankulutus selittyy kosteiden tilojen lattialämmityksen kulutuksella. Lämmitykseen käytetyn sähkön osuus kokonaiskulutuksesta on vain 34 % kokonaiskulutuksesta, mikä on tavallista selvästi alhaisempi osuus.
Lutraveden perheen elämäntilanne tasoittuu lasten varttumisen myötä, ja lämpimän käyttöveden kulutus laskee jonkin verran. Kiinnittämällä huomioita suihkujen pituuteen voivat Lutravedetkin säästää sähkönkulutuksessaan.
ESIMERKKI 3: Perhe Tehotrimmi
Energiapihi talo - kotitaloussähkön osuus suhteellisesti suurin
Tehotrimmin perhe asuu Pieksämäellä, vuonna 1986 rakennetussa, 102 m2 energiapihissä talossa. Perheessä on kaksi aikuista, jotka lämmittävät sähköpatterien lisäksi taloaan ilmalämpöpumpulla, leivinuunilla ja varaavalla takalla. Saunassa on puukiuas. Yhteensä halkoja kuluu n. 4 m³ vuodessa, joka vastaa 4000 kWh lämpömäärää. Ilmalämpöpumppu on oikeaoppisesti asennettu avoimeen tilaan ja sen lämpö pääsee leviämään laajalle alueelle. Patterien termostaatit on ruuvattu pienelle ja niitä on kytketty jopa pois päältä, etteivät ne kilpailisi ilmalämpöpumpun kanssa. Lämpimän käyttöveden kulutus on vähäistä, vaikka saunassakin käydään pari kertaa viikossa.
Kotitaloussähköä kuluu myös maltillisesti. Auton lohkolämmitin käyttää talvisin n. 20-40 kWh/kk. Ilmanvaihtojärjestelmänä on koneellinen poisto eli huippuimuri. Harrastustoiminnan piikkiin menee radioamatöörilaitteisto, jonka kulutus on n. 900 kWh vuodessa (kotitaloussähkö).
Tehotrimmin perheen sähkönkulutus on niin hyvin mallillaan, että heidän on vaikea enää lämmityksestä tai lämpimän veden käytöstään saada säästöjä. Ainoa säästökohde on nipistää kotitaloussähköstä, joko vaihtamalla vanhoja kodin sähkölaitteita energiatehokkaampiin sitä mukaa kuin ne poistuvat käytöstä, tai vähentämällä koneiden käyttöä.
|
