Mukavuudet mökille kertaheitolla

- Pertti kysyi, myymmekö aurinkosähkölaitteita. Vastasin, että kyllä, mutta kun kuuntelin Pertin tarpeita ja toiveita, ajattelin, että oikeat sähköt vastaavat enemmän sitä, mitä Pertti tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa.
Saman tien urakoitsija otti yhteyttä sähköyhtiön liittymämyyjään ja kyseli sähköliittymän hintaa Kivisen mökille.

- Totesimme, että sähköliittymän saa suunnilleen samaan hintaan kuin aurinkosähkölaitteet.
Niin Kivinen käänsi kelkkansa.

- Oikeat sähköt on parempi ratkaisu. Mökki on rakennettu 1966, minulla se on ollut vuodesta 1978. Ajattelin, että nykyaikana sitä ei kukaan enää halua olla ilman sähköä, en edes minä, Kivinen hymyilee.
 

Sähkösuunnitelma

Tässä pienkohteessa urakoitsija suunnitteli sähköt. Suunnittelutyö lähti käyntiin jo ensimmäisessä tapaamisessa. Kivinen toivoi, että mökillä on se jääkaappi, valoa ja tietysti pistorasioita. Liesikin tuli toivelistalle, samaten sähkölämmitys.

- Laajennusvara pitää myös huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Pääsulakekoko tässäkin kohteessa on 3 x 25 ampeeria, mikä riittää normaalikokoiseen sähkölämmitettyyn omakotitaloon. Sinne voidaan lisätä sulakkeita tarpeen mukaan, ja tarvittaessa voidaan tehdä alakeskus laajennuspuolelle, jos tämäkään ei riitä, Talikka juttelee.

- Rouvan kanssa katsoimme vielä yhdessä valaisimen tyypit ja jääkaapin ja hellan paikat. Lopuksi piirsin täydellisen sähkösuunnitelman. Sen pohjalta oli helppo lähteä tekemään käytännön töitä.
 

Käytännön töihin

Liittymäsopimuksen allekirjoittamisen jälkeen alkoi linjan rakentamisvaihe. Tontille saapuivat sähköyhtiön linjanrakentajat ja pieni kaivinkone, joka kaivoi kaapeliojan pylväältä mökin takaseinään mittauskeskukselle. - Sähköt olivat siinä, heti käytettävissä jatkojohdon avulla, Talikka kertoo.

Työt jatkuivat sisälle. Johtojen asennus kävi siististi pintaan tarralistan avulla. - Sähköjohto painetaan kulkemaan listan sisälle, eikä kiinnikkeitä tarvita. Listoja on erivärisiä ja esimerkiksi jalkalistoissa myös puun kuvioita jäljittelevää, joten erilaisiin sisustuksiin löytyy erilaisia ratkaisuja.

Kaksi miestä teki mökin sisätyöt päivässä.
- Ulos terassin puolelle asensimme muutaman valaisimen. Ulkovalaistusta lisätään myöhemmin. Laajennussuunnitelmiakin mökin isännällä kuuluu olevan, Talikka hymyilee.

Sähkösuunnitelmalla pääsee kilpailuttamaan

Kustannuksia mökin sähköistämisestä kertyy kohteen sijainnin ja mökin omistajan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Sähkösuunnittelija Jukka Laamanen kannustaa mökin omistajia teettämään sähkösuunnitelmat suunnittelijalla, sillä tämän suunnitelman pohjalta voi kilpailuttaa urakan ja saada työlle vertailukelpoiset hinnat. Näin saa myös puolueettoman näkemyksen oman mökin sähköistämiseen ja uusinta tietoa valaistuksen, lämmityksen, tele- ja turvajärjestelmien toteutuksesta.
- Asiakas saa näin mitä haluaa, Laamanen toteaa.
- Sähkösuunnittelun osuus rakennusprojektin kokonaiskustannuksista on pieni, 500 eurosta ylöspäin, Laamanen kertoo.
Kivisen kesämökin kaltaisen pienkohteen sähköistämisessä, kun kohteeseen asennetaan muutamia pattereita, valopisteitä ja pistorasioita, urakoitsijan töiden osuus on 3.000 – 4.000 euroa.
Liittymän hinta määräytyy kohteen sijainnin mukaan ja on keskimäärin 5.000 euroa.

Töiden osuudesta saa kotitalousvähennyksen

Kotitalousvähennyksen saa työn osuudesta, mutta ei tarvikkeista, suunnittelusta eikä sähköliittymän hinnasta. Esimerkiksi jos sähköistystyön tekee ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys tai yrittäjä, on kotitalousvähennys 60 prosenttia laskussa olevasta arvonlisäverollisesta työn osuudesta.
Vähennys tehdään verovelvollisen veroista, joten hyöty on suoraan verrannollinen vähennyksen määrään.
Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, eli esimerkiksi puolisoista vähennyksen voi saada kumpikin erikseen, jos vähennettäviä kustannuksia on riittävästi.
Vuodesta 2009 alkaen vähennyksen enimmäismäärä on 3.000 euroa vuodessa. Vähennettävien kustannusten omavastuu vuodessa on 100 euroa.

Sähkötöitä tekevällä urakoitsijalla on oltava lupa toimintaan. Tukesin sivuilta www.tukes.fi löytyy rekisteri, josta kuka tahansa voi tarkistaa, onko toiminnanharjoittajalla säädösten mukainen oikeus tehdä kyseisiä töitä.