Kesän myrskyt muistuttivat rytinällä siitä, miten tärkeää häiriötön sähköntoimitus on. Olemme monessa asiassa riippuvaisia sähköstä. Pitkiksi venyvät sähkökatkot hankaloittavat elämää. Myrskyjen aikana saimme myös jälleen muistutuksen ilmajohtoverkon haavoittuvuudesta. Verkkoja uudistetaan jatkuvasti, mutta riittääkö vauhti täyttämään sähkön laatuun kohdistuvat vaatimukset? Kuinka varmaa sähkönjakelua haluamme tulevaisuudessa?
Sähkönjakelun toimitusvarmuuden tavoitteita koskevassa selvityksessä arvioitiin asiakkaiden sähkönjakelulle asettamat vaatimukset ja niiden edellyttämien toimenpiteiden toteutusmahdollisuudet ja aikataulu. Tekijänä olivat Lappeenrannan ja Tampereen teknilliset yliopistot. Työn tuloksena syntyivät toimitusvarmuustavoitteet 2030.
– Haluamme siirtää pitkät sähkökatkot historiaan. Laajat sähköverkkojen peruskorjaukset ovat alkaneet ja työ viedään läpi seuraavan parinkymmenen vuoden aikana, Energiateollisuus ry:n sähköverkkotoimialan johtaja Kenneth Hänninen toteaa.
Tavoitteiden perustana on jo aiemmin valmistunut sähköverkkotoiminnan tulevaisuuden visio 2030. Se linjaa miten sähköverkkoja on uudistettava, jotta ne täyttävät asiakkaiden tulevaisuuden tarpeet. Uudistusten tulee taata jakelun varmuus kaikissa tilanteissa. – Tulevaisuuden verkko tehdään tulevaisuuden ratkaisuin, Hänninen korostaa.
Ei yli kuuden tunnin katkoja
Yhteisesti sovitut toimitusvarmuuden tavoitteet ohjaavat verkon investointeja ja toiminnan kehittämistä yksittäisen asiakkaan näkökulmasta. Energiateollisuuden sähköverkkovaliokunta suosittelee tavoitearvojen käyttöönottoa verkonsuunnittelun perusteeksi.
– Tavoitteemme on, että asiakkaan sähkökatko tai -katkot yhteensä eivät ylitä kuutta tuntia vuodessa. Tämä vastaa 99.9 % käyttövarmuutta. Kaupunkialueilla tavoite on vieläkin tiukempi, korkeintaan yksi tunti koko vuoden aikana. kertoo Hänninen. – Tavoitteemme on todella kova ja sen toteuttaminen vaatii aikaa. Muutokselle on varattava aikaa pari vuosikymmentä, jotta verkkoinvestointien vaikutus asiakkaan siirtohintaan on kohtuullinen, Hänninen korostaa.
Maakaapeleita ja automaatiota?
Ilmajohtojen korvaaminen maakaapelilla on tehokas keino suojautua myrskyjä vastaan. Se ei ole kuitenkaan ainoa ratkaisu, eikä sovi joka paikkaan. – Sähkökatkoihin voidaan vaikuttaa monin tavoin. Esimerkiksi vika-alue voidaan rajata nopeasti lisäämällä verkostoautomaatiota, ja korjausaikoja voidaan lyhentää siirtämällä johdot metsistä tienvarsille, Hänninen kuvaa vaihtoehtoja.
Sähkönverkon investoinnit edellyttävät paitsi riittävää rahoitusta, myös johtojen sijoittamisen helpottamista. – Rakentamisen lupaprosesseja pitää nopeuttaa ja erityisesti johtojen ja kaapelien sijoittamista tiealueelle helpottaa, Hänninen esittää.
Investoinnit ovat hyödyllisiä ja ne parantavat asiakkaiden sähkön laatua. Positiivinen asennoituminen niihin hyödyttää kaikkia osapuolia.
Verkkoyhtiöiden tehtävänä on optimoida sähkönjakelun varmuus suhteessa investointi- ja kunnossapitokustannuksiin. Nämä vaihtelevat alueittain, ja siksi Energiateollisuus suosittelee eri tavoitetasoja kaupunkien keskustoihin, taajamiin ja maaseudulle. – Tavoitteet ovat erittäin haasteelliset, Hänninen toteaa.
Suositeltavat jakeluverkon toimitusvarmuuden tavoitetasot 2030
Toimitusvarmuuden tavoitetaso kaupunkikeskustoissa (”city-alueilla”)
- Kokonaiskeskeytysaika: Enintään 1 tunti vuodessa
- Lyhyiden keskeytysten (< 3 min) määrä: Ei lyhyitä katkoja
Toimitusvarmuuden tavoitetaso taajamissa
- Kokonaiskeskeytysaika: Enintään 3 tuntia vuodessa
- Lyhyiden keskeytysten (< 3 min) määrä: Enintään 10 kpl vuodessa
Toimitusvarmuuden tavoitetaso maaseudulla
- Kokonaiskeskeytysaika: Enintään 6 tuntia vuodessa
- Lyhyiden keskeytysten (< 3 min) määrä: Enintään 60 kpl vuodessa
|
 |
Miten toimitusvarmuustavoitteet näkyvät Suur-Savon Sähkössä?
Sähköverkkojen rakentamisessa se näkyy mm. niin, että
- kaapelointi yleistyy kaikissa 400 ja 1 000 voltin pienjänniteverkoissa
- taajamissa siirrytään 20 kV verkoissa kaapelitekniikkaan
- maaseudun 20 kV runkojohdoista tehdään käyttövarmoja; ilmajohtoja siirretään tienvarsiin ja uusia ilmajohtorakenteita otetaan käyttöön
- häiriöalueita pienennetään rakentamalla uusia sähköasemia
kertoo Järvi-Suomen Energian toimitusjohtaja Arto Pajunen | 
