Nykyaikaisen kodin sähköistyksen ympärillä on termejä, joille ei ole vielä vakiintuneita sisältöjä. Puhutaan kodinohjausjärjestelmistä, kotiautomaatiosta ja jopa älykodeista. Mitä silloin oikein tarkoitetaan?
Mukavuuden takia koteihin asennetaan yksittäisiä toimintoja, kuten automaattivalot ulko-ovella. Pihavalaistusta käytetään myös kello- ja hämäräkytkimen kautta automaattisesti. Näitä sinänsä käteviä keksintöjä ei puhekielessä sanota kotiautomaatioksi, vaikka se olisikin ihan perusteltua.
Oikein toteutettu järjestelmä tuo lisäarvoa
Kun eri toiminnot liittyvät keskenään yhteen, puhutaan kotiautomaatiosta tai kodinohjauksesta. Tällainen järjestelmä pitää sisällään yhden tai useampia ohjelmoitavia laitteita, ja siksi on jotenkuten perusteltua sanoa järjestelmää ”älykkääksi”, mutta älyn tasosta voidaan tietysti olla montaa mieltä. Tärkeämpää onkin tietää, mitä hyötyä siitä on.
Järjestelmä voi helpottaa talon käyttöä. Samalla se voi merkitä turvallisuutta, vähemmän huolta talon tekniikasta ja energian säästöä. Käytännön esimerkkinä toimii tilanne, kun perhe lähtee talosta pois. Lähtiessä kerrotaan järjestelmälle, että ”nyt me poistumme”. Se voi tapahtua vaikka numerokoodilla. Mitään muuta ei tarvitse tehdä. Järjestelmä huolehtii siitä eteenpäin talon kaikki sähkölaitteet, lämmityksen, ilmanvaihdon, valaistuksen, markiisit, sähkölukot, vesiliittymän ja turvavalvonnan ”poissaolotilaan”.
Myös kotona ollessa järjestelmä auttaa tekniikan hallinnassa. Oleskelutilat, keittiöt ja ruokailutilat ovat usein varsin monimuotoisia ja valaistustakin on monenlaista. Aivan uusimpia hallintalaitteita ovat tablettitietokoneet, kuten iPad.
Järjestelmätyypit
Kodinohjausjärjestelmä on helpoin toteuttaa talon rakennusvaiheessa tai mittavamman peruskorjauksen yhteydessä. Langattomia ohjausjärjestelmiä voi toteuttaa valmiissa kodissakin.
Keskusyksikköjärjestelmä
Keskusyksikköjärjestelmälle on ominaista, että talossa on yksi ohjelmoitava keskusyksikkö, johon on liitetty kymmeniä sensoreita eli tunnistimia. Tällaisia ovat ihan tavalliset käsin painettavat painikkeet, liikeanturit, hämäräkytkimet, lämpötila-anturit, kosteus-, savu- ja häkäilmaisimet, ovikytkimet jne. Keskusyksikön ohjelma tutkii jatkuvasti sensoreita ja tekee niiden perusteella ohjaustoimintoja toimilaitteille ja etähälytyksiä. Tällaisia toimilaitteita ovat lamput, lämmittimet, sähkölukot, sireenit, vesiliittymän sähköventtiili, ilmanvaihtokone jne.
Keskusyksikköjärjestelmiä valmistavat useat eri laitevalmistajat, mutta ne eivät ole suoraan yhteensopiva keskenään. Ohjelmointityökalu on myös tehty vain yhden valmistajan tuotteille, mutta se on tyypillisesti maksuton ja sillä voi laatia ohjelmakoodia vapaasti.
Näiden järjestelmien etuja ovat yleisestikin kohtuullisempi hintataso. Etu on myös se, että sensoriksi käy ihan yksinkertaiset laitteet kuten tavalliset painikkeet, eikä niiden valinta ole sidottu mihinkään valmistajaan. Periaatteessa näin toteutettu järjestelmä on helpompi vaihtaa kokonaan, jos sellaiseen tulee joskus tarvetta.
Väyläjärjestelmät
Väylällä tarkoitetaan menetelmää, jossa useat itsenäiset ”älykkäät” komponentit vaihtavat tietoja yhteistä väyläkaapelia pitkin. Kukin komponentti lähettelee osoitteella varustettuja viestejä vuorollaan väylälle ja kaikki komponentit koko ajan kuuntelevat väylää ja sieppaavat sieltä itselleen kuuluvia sanomia.Väyläjärjestelmiä valmistavat myös useat valmistajat ja vieläpä niin, että ovat keskenään sopineet joistakin perusasioista, joten eri valmistajan komponentit voivat jossain määrin ymmärtää toisiaan. Käytännössä kuitenkin valmistajat pyrkivät myös erilaistamaan tuotteitaan eli lisäävät niihin ominaisuuksia, joita toisilla ei ole.
Väyläjärjestelmän ohjelmointi tapahtuu maksullisella työkaluohjelmalla. Rakentajan tulee muistaa aina vaatia alkuperäiset ohjelmatiedostot itselleen, jotta kuka tahansa voi jälkeenpäin tehdä muutoksia ohjelmaan.
Suurin miinus väyläjärjestelmälle on sen korkeahko hinta, joka selittyy osin sillä, että jokaisessa komponentissa on oma ”älykkyys”. Järjestelmän valinnut sitoutuu myös enemmän sen vuoksi, että järjestelmää ei voi kovin helposti vaihtaa myöhemmin mihinkään muuhun. Talonrakennuksessa käytettyjä väyliä ovat LON ja KNX, joista jälkimmäinen on nykyisin alan trendi ja sille yleisesti uskotaan vankkaa tulevaisuutta.
Kodinohjaus – laaja käsite
|
Ilman varsinaista kodinohjausjärjestelmää on mahdollista tehdä varsin paljon ihan hyödyllisiä ja mukavia automaattisia toimintoja kodin valaistukseen ja talotekniikkaan. Lehtiartikkelissa mainittiin terassivalojen automatisointi liikekytkimillä. Ulkovalaistusta kannattaa muutenkin siirtää automatiikan ohjaukseen. Kellokytkimen ja hämäräkytkimen asentamisella säästetään vuoden mittaan paljon sähköä siihen verrattuna, jos ulkovalot palavat läpi yön ja jopa unohtuvat päiväksikin päälle.
Kodinohjauksella asumismukavuutta
Automaattisia liikeohjattuja valoja on alettu suosia myös talon sisällä pienissä tiloissa, joissa normaali arkielämässä vain käväistään tai kuljetaan läpi.
Automaattisia liikeohjattuja valoja on alettu suosia myös talon sisällä pienissä tiloissa, joissa normaali arkielämässä vain käväistään tai kuljetaan läpi.
|
 |
Varsinaisissa asuintiloissa tällainen valaistuksen ohjaus ei kuitenkaan käytännössä toimi oikein. Esimerkiksi olohuoneessa on tyypillisesti useampia erilaisia valoryhmiä ja ne eivät saa syttyä ja sammua näennäisen hallitsemattomasti. Asuintilojen automaattinen valaistus edellyttää ohjelmoitavaa automaatiojärjestelmää, jotta sen kanssa voisi elää.
Koko talo kerralla pimeäksi
Valaistuksen sammuttaminen koko talosta yhdellä napin painalluksella on toimenpide, jota nykyisin varsin moni rakentaja haluaa, vaikkei muuten olisikaan innostunut kodinohjausjärjestelmistä. Tällä toiminnolla säästyy ajan mittaan paljon vaivaa. Tämä kätevältä kuulostava asia liitetään yleensä joko kotoa lähtemiseen tai illalla nukkumaan menoon.
Ihan ensiksi on todettava, että nämä kaksi tilannetta arkielämässä ovat erilaisia. Nukkumaan mennessä varsinkin lapsiperheessä pitäisi valot jättää lastenhuoneisiin ja kylpyhuoneisiin. Joku voi olla vielä iltatoimillaan ja tarvitsee valoa. Toisaalta valoja pitää voida käyttää normaalisti myös yöaikana, muuten talo ei ole turvallinen. Kotoa lähdettäessä valot voi sammuttaa joka paikasta ja niitä ei tarvitse kenenkään käyttää poissa ollessa. Näin ollen näitä toimintoja ei voi tehdä samalla teknisellä ratkaisulla ja varsinkin yö-tilanteen tekeminen on huomattavasti helpompi ja halvempikin toteuttaa jollain kodinohjausjärjestelmällä.
Järjestelmä tuo lisäarvoa
Edellä tuli esiin kaksi tyypillistä syytä kodin toimintojen yhdistämiselle järjestelmän piiriin: automaattiset valot asuintiloissa ja koko talon valojen sammuttaminen erilaisissa tilanteissa. Järjestelmän ohjaukseen voi sitten saman tien liittää muitakin asioita. Näitä liitetään jo senkin takia, että sillä tavalla koetaan joskus melko kalliistakin järjestelmästä saatavan enemmän hyötyä irti.
Esimerkki 1: Terassivalot
Talossa on takaterassi, jolle pääsee saunaosastolta vilvoittelemaan. Terassin valaistus on päällä iltahämärästä aina kello 22 asti. Jos terassille tullaan tämän jälkeen, niin valaistus syttyy uudestaan ja on päällä niin kauan kuin terassilla on liikettä. Mutta jos talon sauna laitetaan päälle, niin terassin valot himmenevät tai sammuvat kokonaan siinä vaiheessa, kun sauna on kylpyvalmiudessa. Näin terassille voi tulla saunasta vilvoittelemaan. Tämä tilanne toimii vielä tovin aikaa sen jälkeen, kun kiuas on jo alkanut jäähtyä. Tähän samaan yhdistetään vielä ilmanvaihdon tilapäinen tehostus. Näin käyttäjän ainoa tekniikan käyttötoimenpide on koko tapahtumassa ollut sanan laittaminen lämpiämään.
Esimerkki 2: Terassimarkiisin käyttö
Sama terassi voi olla kesällä markiisin suojaama, mutta markiisi on vedettävä sisään, jos tuulee tai sataa voimakkaasti. Eikä sitä muutenkaan pidetä auki tarpeettomasti. Jos joku sitten kävelee terassille aurinkoisella säällä, niin vasta silloin järjestelmä avaa markiisin. Näin hyödynnetään samoja tuuli-, sade- ja valoisuusantureita ja lähtötietoihin yhdistetään saunan tiedot ja kellonajat, josta älyjärjestelmä tekee ohjelman avulla kuhunkin tilanteeseen sopivat ohjaukset. Jos säädöt ja aikarajat on osattu valita oikein, niin käyttäjän tuskin tarvitsee mihinkään namikoihin puuttua.
Käsikäytön mahdollisuus
Vaikka talo toimii automaattisesti, käsikäytön mahdollisuus on kuitenkin aina hyvä olla lisänä. Esimerkiksi kosketusnäytöllinen matkapuhelin tai tablettitietokone on oiva käyttöliittymä, jos jonkin asian haluaisi menevän eri tavalla, kuin talon äly sitä ehdottaa.
Toimiva, ohjattu piha
Monipuolisesti rakennetusta pihasta ja puutarhasta voi löytyä paljonkin ohjattavia asioita. Loppukesää kohti mennessä erilaiset pihan yleisvalot, koristevalot ja kulkureittien valot alkavat olla tarpeen. Vesiaiheet puolestaan tarvitsevat sähköä suihku- ja puropumppuihin erityisesti päiväsaikaan ja illan tullen veden ja valon yhteistyö tuottaa kaunista katsottavaa. Nämä kaikki voi elää yksinkertaisesti kellon ja hämäräkytkimen ohjaamana tiettyä kaavaa noudattaen, mutta mitä enemmän laitteita ja valoja on, sen paremmin järjestelmä ja siihen liitetty selkeä käyttöliittymä auttava tekniikan hallintaa.
Järjestelmissä on myös ongelmansa
Luotettavuus on varmasti yksi keskeinen ominaisuus, josta rakentaja on kiinnostunut. Kaikkiin teknisiin tuotteisiin liittyy aina kaksi eri luotettavuuden näkökulmaa. Ensiksikin tietysti toimivuus vuosiksi eteenpäin, mutta toiseksi tulee sitten kaupallinen puoli. Onko uusi tai korvaava tuote saatavissa vuosienkin kuluttua, jos alkuperäinen särkyy. Järjestelmän kohdalla tämä jälkimmäinen piirre korostuu, koska varaosan tulee olla kyseiseen järjestelmään sopiva. Jos järjestelmän valmistaja on lopettanut tuotannon, voi pahimmassa tapauksessa olla edessä koko järjestelmän vaihtaminen johonkin toiseen järjestelmään.
Tekninen kehitys ja komponenttien kestävyys
Nykyinen tekninen kehitys on jo siinä määrin nopeaa, että millekään järjestelmälle ei kukaan pysty antamaan lupausta, että juuri tiettyä mallia tai versiota saa edes vuosien, puhumattakaan kymmenien kuluttua. Toisaalta kukaan ei voi luvata, että mikään tekninen komponentti toimii varmuudella iäti, joten tätä luotettavuuden puolta on rakentajan hyvä pohtia.
Järjestelmän valinta ennen ammattilaisen valintaa
|
Toinen järjestelmiin liittyvä huoli koskee ammattilaisten osaamista. Rakentajan onkin syytä etsiä projektiinsa haluamansa järjestelmän asiantuntijat. Hyvän suunnittelun merkitystä ei voi korostaa liikaa. Vaan mistäpä maallikko erottaa osaavan suunnittelijan? Ehkä paras keino olisi kysyä pari referenssikohdetta ja käydä sitten keskustelu niiden rakennuttajien kanssa.
Ammattilaiset jakaantuvat koulukuntiin eri järjestelmien suhteen, mutta ehkä vielä enemmän heitä on koulukuntien ulkopuolella. Rakennuttajan tulisikin ensin valita järjestelmä ja sitten ammattilaiset kyseisestä koulukunnasta. Järjestelmän valinta on siten tehtävä maahantuojien, valmistajien tai jälleenmyyjien esitysten perusteella. Alan lehdistöstä ei ole vielä tähän mennessä ollut avuksi minkäänlaisten vertailujen muodossa. Varmin tapa epäonnistumiseen on se, että ottaa suunnittelijaksi lähimmän tai halvimman, joka ei ole järjestelmiä ennen suunnitellut lainkaan.
|
 |
Jokainen talo on yksilö
Yksi perusongelma älykkäiden talojen toteutuksessa on se, että ne ovat kaikki yksilöllisiä eli tavallaan protoja, joissa on siten omat lastentautinsa. Useimmissa tapauksissa on järjestelmää jossain määrin tunteva ammattilainenkin jättänyt paljon ominaisuuksia hyödyntämättä pelkästään sen takia, että edes talon perustoiminnot toimisi luotettavasti. Toisinaan näyttää siltä, että kustannukset ovat tulleet yllätyksinä niin ostajalle kuin urakointifirmallekin. Tästä taas seuraa helposti se, että toteutus jää kesken. Sellaiseen projektiin on varsin vaikea saada jatkajaa myöhemminkään. Lastentaudit ja kustannusyllätykset liittyvät samaan ilmiöön. Tuotteet ovat enemmän tai vähemmän komponenttisarjoja, joista yritetään yhdistellä toisiinsa ja muihin tuotteisiin puutteellisella tietotaidolla.
Järjestelmätyyppien vertailua
Ohjelmoitavia logiikkoja (lyhenne PLC) voi sanoa keskusyksikköjärjestelmien perusratkaisuksi. Tekniikka on käytössä laajasti teollisuusautomaatiossa. Teollisuuden käyttämiä laitteita ei silti juurikaan käytetä kotien automatisointiin. Vain jotkut teollisuusautomaattien kanssa leipätyönsä tekevät ovat jaksaneet soveltaa logiikkoja oman talonsa sähkökeskuksessa. Sellainen talo on sitten melko varmasti kyseisen ammattilaisen hoidossa myös jatkossa.
Saksalainen Beckhoff valmistaa automaatiojärjestelmiä sekä teollisuuteen että kiinteistöihin. Yhtiöllä on pitkä historia, mutta Suomessa tämä yhtiö on alkanut vasta aivan äskettäin tuoda esille myös kiinteistöautomaatiota.
Amerikkalainen Crestron on puolestaan pitkän linjan audiovisuaalisten järjestelmien valmistaja, jolla on myös komponentteja kiinteistön automatisointia varten. Tämäkin yhtiö on vasta viime vuonna aloittanut Suomessa taloautomaation markkinoinnin. Erityisen mielenkiintoiseksi tämän valmistajan tuotteet tekee yhtiön vahva tuki Applen tuotteisiin päin. Helppokäyttöiset ohjauspaneelit suorastaan houkuttelevat ohjaamaan myös talon tekniikkaa.
Yksi vanhimmista erityisesti kotiautomaation valmistajista on tanskalainen LK, jonka tuotteita on myyty Suomessa 90-luvun alusta lähtien ainakin viidellä eri merkillä. Tuotesarja on ollut erityisen kohtuullisemman hinnan vuoksi. Toinen syy suosioon on ollut komponenttien helpompi saatavuus juuri pienille sähköasennusfirmoille sekä asennusvalmiit keskuspaketit. Tähän tekniikkaan perustuvien älytalojen määrä pohjoismaissa on kymmenissä tuhansissa, mutta järjestelmää alkaa jo ikä painaa, eikä valmistaja ole panostanut riittävästi tuotteen jatkokehittämiseen.
Kotiautomaatiota on tarjolla näiden lisäksi useilla eri valmistajilla, myös muutamalla kotimaisellakin yhtiöllä. Suomalaisten menestys on kuitenkin menneinä vuosina ollut huono. Kaikki ovat tähän mennessä lopettaneet muutaman vuoden kuluttua markkinoille tulon jälkeen. Osa on jättänyt jälkeensä todella ikäviä tapauksia, kun pientalon omistaja huomaa jääneensä ihan yksin reistailevan älytalonsa kanssa. Tämän hetken kotimaiset vaihtoehdot, Ouman Plus, EBTS ja ValoHome ovat jossain määrin aikaisempia tukevampia ja niille toivoisi tietysti edeltäjiään parempaa tulevaisuutta.
|
Ouman Oy on tunnettu laadukkaista lämmönsäätimistä, joita löytyy lähes joka kodista. Eli voidaan olettaa, että yhtiö ja sen myötä tekninen tuki pysyy, vaikka sen älykotituote ei olisikaan menestys.
EBTS järjestelmän takaa löytyy isompi rakennusalan yhtiö, joka edustaa tiettyä pysyvyyttä ja tarjoaa tytäryhtiönsä älykotituotteelle valmista sovelluskenttää. ValoHome puolestaan on muunnos ajoneuvotekniikkaan tehdystä yksijohdinjärjestelmästä.
ValoHomen ratkaisut ovat siinä määrin erikoisia, että niiden omaksuminen voi viedä paljon aikaa tavallisilta sähköalan firmoilta. Nähtäväksi jää, otetaanko erikoinen tekniikka kiinteistöpuolella vastaan paremmin kuin ajoneuvoissa.
|
 |
Avoin väylä?
Väyläjärjestelmät ovat periaatteelta erilaisia. Tekniikkaa tuntemattoman rakentajan ei muuten tarvitse olla perillä näiden eri järjestelmien tekniikoista, mutta pääperiaate on kuitenkin hyvä tietää. Lehtiartikkelissa kerrottiinkin tekninen pääperiaate, mutta enemmän mielenkiintoinen on kaupallinen periaate. Automaatiossa on useita väyläratkaisuja, joita kutakin tukee useita komponenttivalmistajia. Taloautomaation puolelle on muodostunut tällä hetkellä näkyvimmäksi EIB/KNX –väylä (European Insabus), jota varten useat kymmenet valmistajat tekevät komponentteja. Edellinen vastaavanlainen amerikkalaissyntyinen LON-väylä (Local Operating Network) oli kovasti tulossa 80-90-lukujen taitteessa. Sillekin kerrottiin olevan jopa tuhansia valmistajia. Jostain syystä LON on kuitenkin jäänyt vähitellen lähes kokonaan pois.
Avoin väylä on periaatteessa hyvä idea. Teoriassa olisi mahdollista ostaa komponentteja eri valmistajilta ja vetää väyläkaapeli taloon ristiin rastiin niiden välille. Lopuksi sitten vain ohjelmoidaan jokaiselle komponentille, minkä muun kanssa se saa viestejä vaihtaa ja miten. Käytännössä asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen. Yhteistä standardissa on väyläkaapeli ja perusviestit, mutta monet valmistajat haluavat erilaistaa omilla ideoillaan omia tuotteitaan, jotta ne erottuisivat muista. Sehän on ihan ymmärrettävää. Näin keskustelukumppaneiksi väylälle sopivat parhaiten saman valmistajan laitteet. Yhteensopivuudesta, vaikka vain näennäisestäkin, on kuitenkin tullut eräänlainen myyntivaltti. Jos väyläratkaisu pysyy markkinoilla, niin siihen on silloin saatavissa jatkossakin sopivia uusia osia. Ymmärtävätkö ne sitten väylällä olevia entisiä laitteita, jää nähtäväksi. Väylän purkaminen ja tekniikan vaihtaminen muuhun järjestelmään tai aivan perinteiseen ratkaisuun ei ole kovin helppoa eikä ainakaan halpaa.
Väyläjärjestelmän kohdalla rakentajia mietityttää isohkot kustannukset. Laitteiden hintojen pitäisi kaiken järjen mukaan tulla alaspäin, mutta näin ei ole käytännössä vielä käynyt, vaikka valmistusta on ollut jo useita vuosia. Hintoja tietysti selittää osaltaan se, että jokaisessa komponentissa on paljon kehitystyötä ja oma mikroprosessori. Komponentteja tarvitaan laaja valikoima, koska ne eivät ole vapaasti ohjelmoitavia vaan eri tehtäviä varten on eri tuotteet. Selvimmin tämä näkyy erilaisissa sensoreissa, kuten painikkeissa ja liiketunnistimissa, joiden hinta on moninkertainen verrattuna ns. tavalliseen sensoriin.
Ohjelmisto on kaiken sydän
Valitseepa rakentaja sitten minkä tahansa järjestelmän, on ainakin yksi asia syytä varmistaa kunnolla. Tämä koskee niitä rakentajia, jotka eivät itse ohjelmoi omaa järjestelmäänsä. Ohjelman tekijän kanssa on etukäteen sovittava, että ohjelma jää rakennuttajan omaisuudeksi avoimena tiedostona. Jos nimittäin ohjelmasta ei jää avointa tiedostoa, on talon toiminnot täysin ohjelman laatijan käsissä. Kukaan muu ei siihen pääse käsiksi myöhemmin. Muutoksia tai korjauksia joudutaan joka tapauksessa joskus tekemään ja jos oikeudet on jonkun takana tai peräti hukassa, niin silloin aletaan taas puhua rahasta ja isoilla äänenpainoilla.
Lisätietoa järjestelmistä saat valmistajilta ja sähköurakoitsijoilta.
Teksti: Lasse Honkala |
